Olen Selma, 13-vuotias hevostyttö. Olen jo kasvamiseni kasvanut ja tulen olemaan 140-senttinen koko loppuelämäni.
Kun kuulin jääväni näin lyhyeksi, ajattelin ensin, että elämäni on pilalla, kääpiönä. Mutta kun tajusin, että saisin ikuisesti ratsastaa shettiksillä, oli kaikki taas hyvin - ja kohta olinkin jo autossa matkalla katsomaan Alisaa.
Alisaan rakastuin heti ensi silmäyksellä, sillä mitäpä muuta ponityttö voisi toivoa kuin pientä, hiirakonkirjavaa shettistammaa. Ja pian Alisa onkin tulossa minulle.
Olen siis tismalleen 138.3 senttimetriä pitkä ja hoikka tyttö, kuulemma. Ruskeat hiukseni ulottuvat rinnoille ja pidän niitä useimmiten auki, mutta tallilla joko leteillä tai nutturalla. Harmaita silmiäni kehystää silmälasit, mutta käytän usein piilolinssejä. Rakastan tallitöitä ja tietenkin hevosia.
Tallilta minut löytää kesäisin sortseissa tai farkkuratsastushousuissa sekä värikkäissä topeissa. Syksymmällä sortsit vaihtuvat verkkareihin ja päälle tulee huppari tai tummanvioletti softshell-takki. Pakkasten tultua farkkuratsastushousut vaihtuvat softshell-ratsastushousuihin ja takki mustaan toppatakkiin. Kovimmilla pakkasilla jalastani löytyy topparatsastushousut.
Käyn siis seitsemättä luokkaa, ja koulu on aina ollut helppoa minulle. Minulla on siellä myös paljon kavereita.
IRL-minä on siis 13-vuotias suomalaistyttö, pituudeltaan 170 cm (tarkalleen 168.9 cm). Olen harrastanut virtuaalihevosia pienestä pitäen, noin 7-vuotiaasta. Ratsastanut olen polvenkorkuisesta.
170-senttisenä en siis voi mennä pikkuponeilla, vaikka ne ovatkin todella ihania. Olen siis virtuaalisesti päättänyt tämän pikkuponi-innostukseni kesyttää. Lisäksi halusin piirrosponin, ja shettikset ovat kivoja piirtää. Ja hevosblogin pitämisestä olen myöskin haaveillut...
